Sähkösuunnittelua
  • Sähkösuunnittelu
  • Me
  • Artikkelit

Kannattaako tonttikeskus vai ei?

2/12/2019

9 Comments

 

​MIKÄ ON TONTTIKESKUS?

Tonttikeskus on ulos asennettava sähkökeskus, joka sisältää muutaman lähdön, sähkömittarin  ja tontin pääsulakkeet. Tonttikeskus on perua ammoisilta ajoilta joilloin sähkölaitoksen työmiehet tulivat lukemaan sähkömittareista kulutuslukemat sähkölaskuja varten. Sähkömittarin tuli olla sellaisessa paikassa, josta sen pääsi lukemaan helposti. Nykyään sähkömittarit luetaan etänä, jolloin tarvetta ulkokeskukselle ei enää ole.
Picture
Picture
Picture

​MIKSI TONTTIKESKUSTA EI KANNATA HANKKIA?

Tonttikeskukselle edullisempi vaihtoehto on hankkia työmaa-aikainen vuokrakeskus ja tilata rauhassa juuri oikeanlainen pääkeskus esimerkiksi tekniseen tilaan. Kun lopullinen keskus asennetaan, voidaan työmaakeskus palauttaa ja jatkaa kaapeli lopulliselle keskukselle. Tällöin saadaan kaikki sähköt yhteen paikkaa, josta niitä on helppo hallita. Tämän lisäksi
  • Maadoituskuparia ei tarvitse vetää niin useaan paikkaan
  • Kaapeleita ei tarvitse kaivaa niin paljon
  • Päämaadoituskisko pysyy siellä, missä on eniten maadoitettavaa (talossa)
  • Kuitukaapeli täytyy kuitenkin nostaa sisäkeskukselle
  • Ulkona oelvat keskukset hajoavat nopeammin ja keskuskomponentit vikaantuvat herkemmin pakkasessa ja kosteassa
  • Jokainen keskus vähemmän tontilla säästää 1500 euroa sähköurakasta
  • Muutoksia on helpompi tehdä jälkikäteen yhteen keskukseen
  • Oikosulkuvirrat pysyvät huomattavasti parempina

​MIKSI JOTKUT SILTI HALUAVAT TONTTIKESKUKSEN?

Tonttikeskus on niin vakiintunut käytäntö varsinkin vanhemmalla sähköasennuskaartilla, että niitä laitetaan koska ”ne on aina laitettu”. Toinen motivaatio myydä tonttikeskusta asiakkaalle on tietysti raha. Sähkökeskus on ylivoimaisesti kallein osa sähköurakkaa, joten siitä saa hyvät rahat. Tästä syystä urakoitsijat ja jopa sähköyhtiöt haluavat painostaa asiakasta hankkimaan yksi turha metallilaatikko tontille lisää.
9 Comments

Sähkökeskus omakotitaloon

29/12/2018

 
​Omakotitalon rakentamista aloittaessa tulee aina eteen kysymys, kuinka sijoitan sähkökeskukset? Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi:  
Picture

  1. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hankitaan väliaikainen työmaakeskus, johon pyydetään sähkölaitokselta sähkömittarin asennus. Tätä keskusta käytetään koko rakennusaika, kunnes uusi kiinteistö varten suunniteltu keskus saadaan työmaalle. Uuteen keskukseen (3) suunnitellaan sähkömittaus. Kun uusi keskus (3) on asennettu, pyydetään sähkölaitokselta sähkömittarin siirtopyyntö uuteen keskukseen. Väliaikaista työmaakeskusta ei enää tarvita.
  2. Toisessa vaihtoehdossa hankintaan rakennusajaksi yksi sähkömittauksella varustettu työmaakeskus (1). Työmaakeskus (1) toimii pääkeskuksena ja siitä syötetään rakennusaikaiset sähköt. Kun talo alkaa valmistumaan niin hankitaan rakennukseen uusi ryhmäkeskus (2). 
Picture
Tämän vaihtoehdon ongelma on selektiivisyys. Selektiivisyys tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että oikosulun tai muun vikatilanteen sattuessa, lähimmän sulakkeen tulee laueta. 

Esimerkiksi jos keskuksen pääsulake on pienempi kuin pistorasiaryhmän sulake, laukeaa vikatilanteessa keskuksen pääsulake, jolloin koko rakennus menee pimeäksi. Tästä syystä koko sulakekoko tulee olla aina edellistä sulaketta pienempi (tai nopeammin laukeava). 

Eli jos sinulla on kaikki rakennuksen tekniikka (lämpöpumppu, sähkökiuas, uuni, liesi ym.) ryhmäkeskuksen perässä täytyy sen pääsulake olla vähintään 25A. Ja kun ryhmäkeskuksen pääsulake on 25A, tulee ryhmäkeskusta syöttävässä pää-/mittauskeskuksessa olla suurempi sulake (35A). Tämä taas kasvattaa sähköliittymän kokoa turhaan.

Ongelmaa ei esiinny ensimmäisessä sähkökeskusvaihtoehdossa.
Sanastoa:
Mittauskeskus = Sähkökeskus jossa on kiinteistön sähkömittaus
Pääkeskus = Sähkökeskus jossa on sähköliittymän pääsulakkeet
Ryhmäkeskus = Sähkökeskus jossa on rakennuksen sähköryhmien lähdöt
Työmaakeskus = Sähkökeskus josta syötetään rakennusaikaiset sähköt

Sähkökeskuksen komponentit

28/12/2018

0 Comments

 
​Sähköpääkeskus on nimensä mukaisesti rakennuksen pääkeskus. Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset liitetään valtakunnan verkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskuksessa on aina pääsulakkeet, päämittaus (kilowattituntimittari) ja pääkytkin. Lisäksi sähköpääkeskuksessa voi olla ryhmäkeskusten lähdöille omat sulakkeet, tariffinohjauslaite, pistorasioita ja käytönohjaukseen/valvontaan liittyviä komponentteja.
Picture
  1. DIN-kisko
  2. Automaattisulakeet
  3. ​Nolla-kisko
  4. Maadoitus-kisko
  5. Pääkytkin
  6. Vikavirtasuoja
0 Comments

Sähkömittari

25/5/2018

0 Comments

 
Picture
Slovenialainen Iskra-merkkinen Suomessa yleisesti käytetty älymittari
Etäluettava sähkömittari (myös älymittari) on digitaalinen sähkömittari, jonka avulla kaikki tieto sähkönkulutuksesta ja jännitetasoista välittyy digitaalisesti sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkkoyhtiön välillä. Älymittareiden laskutus perustuu toteutuneeseen sähkönkäytöön, eikä aikaisemmin totuttuun arviolaskutukseen. Lisäksi älymittarin avulla sähköyhtiö saa tietoa verkon kunnosta, sekä pystyy seuraamaan ja ohjaamaan asiakkaan laitteita etänä. Etäluettavan sähkömittarin avulla kuluttaja voi laskuttaa verkkoyhtiötään esimerkiksi tuottamastaan ylijäämä aurinkosähköstä.

Suomessa astui 1.3.2009 voimaan Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Suomessa vähintään 80% verkkoyhtiöiden asiakkaista tulee olla tuntimittauksen ja etäluennan piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Tärkeimpiä kohtia asetuksesta ovat:
  • Sähkönkulutuksen mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen.
  • Mittaustiedot on luettava vähintään kerran vuorokaudessa.
  • Mittarin tulee rekisteröidä yli 3 minuutin jännitteettömän ajan alkamis- ja päättymisajankohta.
  • Sähköyhtiö on velvoitettu tarjoamaan mittaustiedot asiakkaille. 
  • Mittauslaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja.
Picture
Vanhemmissa mittareissa on kaksi sähkömagneettia, jotka aiheuttavat pyörrevirtoja alumiinikiekkoon, joka saa kiekon pyörimään. Alumiinikiekon pyöriminen on verrannollinen sähkömagneettien kautta kulkevaan tehoon. Alumiinikiekon pyöriminen välitetään hammasrattaiston välityksellä viisareille, joista kulutettu energia voidaan lukea. Mekaanisten sähkömittareiden käyttöikä oli jopa yli 50 vuotta. ​ Mekaaninen laitteisto kuluu erittäin paljon pitkän käyttöikänsä aikana.
​
Uudemmat mittarit toimivat elektronisesti, ne ovat mikroprosessoripohjaisia ja mittaavat vaihejännitteet ja eri vaiheissa kulkevat sähkövirrat, sekä niiden kulkusuunnat. Näistä tiedoista saadaan kulutettu teho watteina. Kun mittausten aikaväli on tiedossa, voidaan tästä laskea kulutettu energia kilowattitunteina. Etäluettavat mittarit ovat kuitenkin uutta 'tekniikkaa', joten niiden käyttöikä vain 15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempia älymittareita on jo alettu uusimaan. 
0 Comments

Sähkön hinnasta

7/4/2018

0 Comments

 
Jos verrataan sähkön hintaa ja sen kehitystä esimerkiksi kohteessa: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 20 000 kWh/vuosi. Tämä kohde kuuluu sähköveroluokkaan 1 [eli siihen suuremman verotuksen luokkaan]. Laskelma ei ota huomioon nykyisin sähkölaskuissa mukana olevia kuukausimaksuja, laskutuslisiä ja uutena tulokkaana olevaa huoltovarmuusmaksua.

- Sähkön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,6 kertaiseksi ja viimeisen 20 vuoden aikana 2,2 kertaiseksi.
- Sähkön hinta tulee arvioden mukaan kasvamaan seuraavassa kymmenessä vuodessa 1,4 kertaiseksi ja 1,7 kertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana.

Ohessa hinnankehitys viimeisen 20 vuoden ajalta ja ennuste seuraavalle 20 vuodelle.
Picture
​Lähde: https://www.energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot
​Energian hintaan on vaikuttanut ja vaikuttaa eniten se seikka, että sitä pystyy kuka tahansa Euroopan Unionin alueella asuva ostamaan mistä maasta tahansa. Tästä esimerkkinä on sähköpörssi Nordpool [https://www.nordpoolgroup.com/]. Veroihin vaikuttaa tietysti eniten politiikka. Myös ALV:n korottaminen on mahdollista. Vuonna 2010 sähköveroon vaikuttava alv nousi 22 % -> 23 % ja vuonna 2013 -> 24 %. Siirtohintoihin on vaikuttanut eniten näiden sähköverkkoyhtiöiden monopolimarkkinoiden yksityistäminen. 
0 Comments

    Tägit

    All
    Abb
    ABB Free@home
    Aggregaatti
    äly
    äly
    Äly
    älyäly
    älykäs Sähköverkko
    älykiuas
    älykoti
    älykoti
    älylasi
    älyvalaistus
    älyvalaistus
    älyvalaistus
    Antenni
    Antennikaavio
    Artic
    Asennuskalusteet
    Asennuskalusteiden Etäisyydet
    ATK
    Aurinko
    Aurinkoenergia
    Aurinkopaneeli
    Aurinkopaneelit
    Aurinkosähkkö
    Aurinkosähkö
    Aurinkosähkö
    Automaatio
    Automaattisulake
    Binääri
    CAD
    Decor
    Dieselgeneraattori
    Energia
    Energiavarasto
    Ensto
    Etäisyys
    Exxact
    Hehkulamppuhuijaus
    Himmennys
    Hinta
    Hue
    Impressivo
    Intro
    Iot
    Jääkaappi
    Jännite
    Jännite
    Johdonpätkiä
    Johdonsuoja
    Johdotuskaavio
    Joulu
    Jouluvalot
    Jung
    Kaapeli
    Kaavio
    Kaivuu
    Kalusteet
    Kalustekorkeudet
    Kalustesarja
    Kalustesarjat
    Kangasala
    Katkaisija
    Kattolämmitys
    Kelvin
    Keskus
    Keskuskaaviot
    Kevi
    Kiuas
    KNX
    Koti
    Kotiakku
    Kotiautomaatio
    Kotilataus
    Kotilaturi
    Kotisivut
    Kylpyhuone
    Kytkimet
    Kytkin
    Lämmitys
    Lämmitys
    Lämmitysjärjestelmä
    Lämpöilmaisin
    Langaton
    Lataus
    Lattialämmitys
    LED
    Ledvance
    Leopardi
    Liittymä
    Loxone
    Maa
    Maadoitus
    Maadoituskaavio
    Maakaapeli
    Märkätila
    Mitoitus
    Mittauskeskus
    Mökki
    Monopoli
    Murto
    Murtohälytys
    Murtohälytys
    Murtovaras
    Nexa
    Oma
    Omakoti
    Omakotitalo
    Pääkeskus
    Painonappi
    Palo
    Paloilmaisin
    Paloilmoitin
    Palovaroitin
    Pientalo
    Piirikaavio
    Piirrosmerkit
    Pistorasia
    Pistorasiat
    Push Dim
    Rakennusaikainen
    Rakennusaikaiset
    Rakennussähköt
    Rakennustyö
    Ralos
    Renova
    RF
    Rikosilmoitus
    Ryhmäkeskus
    Sähkö
    Sähkö
    Sähköasennus
    Sähköauto
    Sähköisku
    Sähkökalusteet
    Sähkökeskus
    Sähkökeskus
    Sähkökeskus
    Sähkökiuas
    Sähkökuva
    Sahkolammitys
    Sähkölasi
    Sähköliittymä
    Sähkömittari
    Sähkönmittaus
    Sähköpiirrosmerkit
    Sähköpiirrustus
    Sähköpisteet
    Sähkosuunnitelma
    Sähkösuunnitelma
    Sähkösuunnittelija
    Sähkösuunnittelu
    Sähkösuunnittelu
    Sähkösuunnittelu
    Sähköt
    Sähkötaulu
    Sähköurakoitsija
    Sähköverkko
    Sähköverkkoyhtiö
    Salama
    Samsung
    Sauna
    Savuilmaisin
    Schneider
    SIjoitus
    Sosialismi
    Stotsi
    Sulake
    Suoja
    Suunnitelmakaavio
    Suunnittelu
    Talo
    Teho
    Termostaatti
    Tilanne
    Tonttikeskus
    Tp-link
    Trådfri
    Tunnelma
    Uima-allas
    Ulkovalaisin
    Ulkovalot
    USB
    Vaikeus
    Valaisimet
    Valaisin
    Valaistus
    Valaistussuunnittelu
    Väliaikainen
    Valot
    Varas
    Varavoima
    Väri
    Värilämpötila
    Vastus
    Verkko
    Verot
    Vesipalju
    Vikavirta
    Vikavirtasuojakytkin
    Virta
    Voimakone
    Vuokrakeskus
    VVSK
    Watti
    Xiaomi
    Yeelight
    Yleiskaapelointi
    Yli
    Ylijännite
    Ylijännite

    RSS Feed

Matti Jokinen
+358 44 5352369
[email protected]

www.sahkosuunnittelua.com

Tampellan Esplanadi 2
​33100 Tampere
Y: 3088446-8
​
Laskutusohjeemme löydät täältä.
Tietosuojaseloste ladattavissa täältä.
​ Jokinem Oy Copyright 2015 - 2024. Kaikki oikeudet pidätetään
  • Sähkösuunnittelu
  • Me
  • Artikkelit