MIKÄ ON TONTTIKESKUS? Tonttikeskus on ulos asennettava sähkökeskus, joka sisältää muutaman lähdön, sähkömittarin ja tontin pääsulakkeet. Tonttikeskus on perua ammoisilta ajoilta joilloin sähkölaitoksen työmiehet tulivat lukemaan sähkömittareista kulutuslukemat sähkölaskuja varten. Sähkömittarin tuli olla sellaisessa paikassa, josta sen pääsi lukemaan helposti. Nykyään sähkömittarit luetaan etänä, jolloin tarvetta ulkokeskukselle ei enää ole. MIKSI TONTTIKESKUSTA EI KANNATA HANKKIA? Tonttikeskukselle edullisempi vaihtoehto on hankkia työmaa-aikainen vuokrakeskus ja tilata rauhassa juuri oikeanlainen pääkeskus esimerkiksi tekniseen tilaan. Kun lopullinen keskus asennetaan, voidaan työmaakeskus palauttaa ja jatkaa kaapeli lopulliselle keskukselle. Tällöin saadaan kaikki sähköt yhteen paikkaa, josta niitä on helppo hallita. Tämän lisäksi
MIKSI JOTKUT SILTI HALUAVAT TONTTIKESKUKSEN?Tonttikeskus on niin vakiintunut käytäntö varsinkin vanhemmalla sähköasennuskaartilla, että niitä laitetaan koska ”ne on aina laitettu”. Toinen motivaatio myydä tonttikeskusta asiakkaalle on tietysti raha. Sähkökeskus on ylivoimaisesti kallein osa sähköurakkaa, joten siitä saa hyvät rahat. Tästä syystä urakoitsijat ja jopa sähköyhtiöt haluavat painostaa asiakasta hankkimaan yksi turha metallilaatikko tontille lisää.
9 Comments
Omakotitalon rakentamista aloittaessa tulee aina eteen kysymys, kuinka sijoitan sähkökeskukset? Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi:
Tämän vaihtoehdon ongelma on selektiivisyys. Selektiivisyys tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että oikosulun tai muun vikatilanteen sattuessa, lähimmän sulakkeen tulee laueta. Esimerkiksi jos keskuksen pääsulake on pienempi kuin pistorasiaryhmän sulake, laukeaa vikatilanteessa keskuksen pääsulake, jolloin koko rakennus menee pimeäksi. Tästä syystä koko sulakekoko tulee olla aina edellistä sulaketta pienempi (tai nopeammin laukeava). Eli jos sinulla on kaikki rakennuksen tekniikka (lämpöpumppu, sähkökiuas, uuni, liesi ym.) ryhmäkeskuksen perässä täytyy sen pääsulake olla vähintään 25A. Ja kun ryhmäkeskuksen pääsulake on 25A, tulee ryhmäkeskusta syöttävässä pää-/mittauskeskuksessa olla suurempi sulake (35A). Tämä taas kasvattaa sähköliittymän kokoa turhaan. Ongelmaa ei esiinny ensimmäisessä sähkökeskusvaihtoehdossa. Sanastoa:
Mittauskeskus = Sähkökeskus jossa on kiinteistön sähkömittaus Pääkeskus = Sähkökeskus jossa on sähköliittymän pääsulakkeet Ryhmäkeskus = Sähkökeskus jossa on rakennuksen sähköryhmien lähdöt Työmaakeskus = Sähkökeskus josta syötetään rakennusaikaiset sähköt Sähköpääkeskus on nimensä mukaisesti rakennuksen pääkeskus. Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset liitetään valtakunnan verkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskuksessa on aina pääsulakkeet, päämittaus (kilowattituntimittari) ja pääkytkin. Lisäksi sähköpääkeskuksessa voi olla ryhmäkeskusten lähdöille omat sulakkeet, tariffinohjauslaite, pistorasioita ja käytönohjaukseen/valvontaan liittyviä komponentteja.
Slovenialainen Iskra-merkkinen Suomessa yleisesti käytetty älymittari Etäluettava sähkömittari (myös älymittari) on digitaalinen sähkömittari, jonka avulla kaikki tieto sähkönkulutuksesta ja jännitetasoista välittyy digitaalisesti sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkkoyhtiön välillä. Älymittareiden laskutus perustuu toteutuneeseen sähkönkäytöön, eikä aikaisemmin totuttuun arviolaskutukseen. Lisäksi älymittarin avulla sähköyhtiö saa tietoa verkon kunnosta, sekä pystyy seuraamaan ja ohjaamaan asiakkaan laitteita etänä. Etäluettavan sähkömittarin avulla kuluttaja voi laskuttaa verkkoyhtiötään esimerkiksi tuottamastaan ylijäämä aurinkosähköstä. Suomessa astui 1.3.2009 voimaan Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Suomessa vähintään 80% verkkoyhtiöiden asiakkaista tulee olla tuntimittauksen ja etäluennan piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Tärkeimpiä kohtia asetuksesta ovat:
Vanhemmissa mittareissa on kaksi sähkömagneettia, jotka aiheuttavat pyörrevirtoja alumiinikiekkoon, joka saa kiekon pyörimään. Alumiinikiekon pyöriminen on verrannollinen sähkömagneettien kautta kulkevaan tehoon. Alumiinikiekon pyöriminen välitetään hammasrattaiston välityksellä viisareille, joista kulutettu energia voidaan lukea. Mekaanisten sähkömittareiden käyttöikä oli jopa yli 50 vuotta. Mekaaninen laitteisto kuluu erittäin paljon pitkän käyttöikänsä aikana.
Uudemmat mittarit toimivat elektronisesti, ne ovat mikroprosessoripohjaisia ja mittaavat vaihejännitteet ja eri vaiheissa kulkevat sähkövirrat, sekä niiden kulkusuunnat. Näistä tiedoista saadaan kulutettu teho watteina. Kun mittausten aikaväli on tiedossa, voidaan tästä laskea kulutettu energia kilowattitunteina. Etäluettavat mittarit ovat kuitenkin uutta 'tekniikkaa', joten niiden käyttöikä vain 15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempia älymittareita on jo alettu uusimaan. Jos verrataan sähkön hintaa ja sen kehitystä esimerkiksi kohteessa: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 20 000 kWh/vuosi. Tämä kohde kuuluu sähköveroluokkaan 1 [eli siihen suuremman verotuksen luokkaan]. Laskelma ei ota huomioon nykyisin sähkölaskuissa mukana olevia kuukausimaksuja, laskutuslisiä ja uutena tulokkaana olevaa huoltovarmuusmaksua. - Sähkön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,6 kertaiseksi ja viimeisen 20 vuoden aikana 2,2 kertaiseksi. - Sähkön hinta tulee arvioden mukaan kasvamaan seuraavassa kymmenessä vuodessa 1,4 kertaiseksi ja 1,7 kertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana. Ohessa hinnankehitys viimeisen 20 vuoden ajalta ja ennuste seuraavalle 20 vuodelle. Lähde: https://www.energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot Energian hintaan on vaikuttanut ja vaikuttaa eniten se seikka, että sitä pystyy kuka tahansa Euroopan Unionin alueella asuva ostamaan mistä maasta tahansa. Tästä esimerkkinä on sähköpörssi Nordpool [https://www.nordpoolgroup.com/]. Veroihin vaikuttaa tietysti eniten politiikka. Myös ALV:n korottaminen on mahdollista. Vuonna 2010 sähköveroon vaikuttava alv nousi 22 % -> 23 % ja vuonna 2013 -> 24 %. Siirtohintoihin on vaikuttanut eniten näiden sähköverkkoyhtiöiden monopolimarkkinoiden yksityistäminen.
|
Tägit
All
|