|
Oletko ikinä miettinyt, mitä kirjaimet B tai C tarkoittavat automaattisulakkeessa/johdonsuojakatkaisijassa/stotsissa?  Johdonsuojakatkaisijat luokitellaan kirjainten perusteella eri luokkiin niiden katkaisunopeuden ja -kyvyn mukaan. Yleisimpiä ovat C- ja B-laukaisukäyrällä olevat sulakkeet. Erilaisia laukaisukäyriä tarvitaan, jotta sulake saadaan laukeamaan oikosulun seurauksena oikeaan aikaan suhteessa muihin johdonsuojiin. Selektiivisyydellä pyritään rajaamaan sähköverkon vikatilanteen häiriöt mahdollisimman pienelle alueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että lähinnä oikosulkua oleva suoja laukeaa ensin. Epäselektiivinen tilanne olisi sellainen, jossa esimerkiksi pistorasiaan kytketty jatkojohto polttaa ensimmäisenä Olkiluodon voimalaitoksen pääsulakkeen, eikä sitä autotallin ryhmäkeskuksessa olevaa lähintä johdonsuojaa. Hanskavakiona on voidaan pitää sitä, että
 Johdonsuojakatkaisijat luokitellaan seuraavasti:
K, Z ja A ovat aina valmistajakohtaisia laukaisukäyriä. Sana 'stotsi' juontaa juurensa STOTZ-merkkisestä automaattisulakkeesta. Saksalainen Stotz-Kontakt kehitti maailman ensimmäisen automaattisulakkeen 1800 luvun lopussa.
1 Comment
Kattolämmitys, mikä ihme se on? Kattolämmitys on huonekohtainen lämmitysratkaisu, jolla lämmittimet sijoitetaan katon rakenteisiin. Kattolämmitys ei luo sellaisenaan riittävästi mukavaa lämpöä, sitä pitää siis tarvittaessa täydentää muilla lämmitysratkaisuilla. Järjestelmä muodostuu sisäkattoon asennetuista lämmityselementeistä sekä säätöohjauslaitteista. Kattolämpöelementin lämmittävänä osana on ohut metallivastus, joka laminoidaan kahden muovikalvon väliin. Lämmityselementit ovat usein teholtaan joitain satoja watteja.  Kattolämmityselementti Usein puhutaan säteilylämmöstä kattolämmityksen yhteydessä. Mitä on säteilylämmitys? Lämpö säteilee. Ainoa homma vain on se, että se säteilee ensin pinnasta ilmaan, ilmasta toiseen pintaan. Ihan niin kuin kaikki muutkin lämmittimet. Klassinen esimerkki on myös se, että lämpö tuppaa fysiikan lakien mukaan nousemaan. Eli tuo kattolämmitys lämmittää vain tehonsa verran sitä ilmaa, joka katonrajassa on.  Todellisuudessa asunnossa ilma liikkuu kokoajan johonkin suuntaan ilmanvaihdon vuoksi. Niimpä se kattolämmityksen lämmittämä ilmakin siitä lähtee liikkumaan. Tällä tavoin tästä saa kuvan, että kattolämmitys lämmittää tehokkaasti. Jos olisi sellainen hyvin kattoeristetty tila, jossa ei ole ilmanvaihtoa, niin kaikki lämpö [tietysti] pakkautuisi katonrajaan.
Jos verrataan sähkön hintaa ja sen kehitystä esimerkiksi kohteessa: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 20 000 kWh/vuosi. Tämä kohde kuuluu sähköveroluokkaan 1 [eli siihen suuremman verotuksen luokkaan]. Laskelma ei ota huomioon nykyisin sähkölaskuissa mukana olevia kuukausimaksuja, laskutuslisiä ja uutena tulokkaana olevaa huoltovarmuusmaksua. - Sähkön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,6 kertaiseksi ja viimeisen 20 vuoden aikana 2,2 kertaiseksi. - Sähkön hinta tulee arvioden mukaan kasvamaan seuraavassa kymmenessä vuodessa 1,4 kertaiseksi ja 1,7 kertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana. Ohessa hinnankehitys viimeisen 20 vuoden ajalta ja ennuste seuraavalle 20 vuodelle.  Lähde: https://www.energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot Energian hintaan on vaikuttanut ja vaikuttaa eniten se seikka, että sitä pystyy kuka tahansa Euroopan Unionin alueella asuva ostamaan mistä maasta tahansa. Tästä esimerkkinä on sähköpörssi Nordpool [https://www.nordpoolgroup.com/]. Veroihin vaikuttaa tietysti eniten politiikka. Myös ALV:n korottaminen on mahdollista. Vuonna 2010 sähköveroon vaikuttava alv nousi 22 % -> 23 % ja vuonna 2013 -> 24 %. Siirtohintoihin on vaikuttanut eniten näiden sähköverkkoyhtiöiden monopolimarkkinoiden yksityistäminen.
|
Tägit
All
|
RSS Feed