Valaistus käsittää keinotekoiset valonlähteet kuten lamput, ledit ja sisätiloihin tulevan päivänvalon. Keinotekoinen valaistus toteutetaan nykyään yleisimmin sähköllä. Aiemmin siihen on käytetty kaasua, öljyä ja kynttilöitä, jotka yhä ovat käytössä joissain tilanteissa. Suomessa päre oli maaseudulla yleinen valaistusneuvo aina 1800-luvun lopulle saakka.

PÄREVALO
Meillä Suomessa päre ainakin maalaisoloissa hallitsi yksinvaltiaana 1800-luvulle saakka, jolloin talikynttilöiden käyttö levisi myös maaseudulle. Tuohon aikaan asuntojen valaistus hoidettiin vielä seinähirsien väliin työnnetyillä palavilla päreillä. Pärettä joutui vaihtamaan usein, sillä sen paloaika oli vain noin 15 minuuttia. Sitä piti myös ”niistää” säännöllisesti, jottei putoava kuuma hiili aiheuttaisi tulipaloa. Seinän yläosaan oli jätetty räppänöitä, joista kitkerä savu pääsi poistumaan ulkoilmaan. Niinpä ilma vaihtui eikä sisäilmaongelmia tunnettu.

ÖLJYLAMPPU
Ensimmäiset öljylamput ovat olleet tuikkuja, jossa on poltettu kasviöljyä tai eläinrasvaa. Öljytuikut vastaavat toimintaperiaatteeltaan kynttilää ja niiden valoteho on myös samaa luokkaa. Öljylamppuja on käytetty jo esihistoriallisena aikana. Öljyn koostumus on vaihdellut. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät oliiviöljyä, intialaiset rasvaa ja persialaiset maaöljyä. Öljylamput pysyivät laajassa käytössä pitkälti 1800-luvulle, maaseudulla ja pienissä kylissä 1900-luvullekin. Vuonna 1854 "Kerosene" rekisteröitiin tuotemerkkinä Yhdysvalloissa ja petroli-pohjaisten polttoaineiden käyttö lampuissa yleistyi nopeasti.

HEHKULAMPPU
Humphry Davy esitteli hehkulampun toimintaperiaatteen 1802, mutta yleisesti kunnia hehkulampun keksimisestä annetaan Thomas Alva Edisonille, koska hän järjestelmällisesti etsi sopivaa lankamateriaalia, aloitti lamppujen valmistuksen ja luodakseen lampulleen markkinoita kehitti koko sähköntuotantojärjestelmän. Ensimmäiset hehkulamput olivat kookkaita ja paksulasisia ja siksi kalliita. Hinnan vuoksi muun muassa Suomessa hehkulamppuja korjattiin. Ensimmäinen hehkulamppu Pohjoismaissa otettiin käyttöön Finlaysonin tehtaalla Tampereella vuonna 1882. Airam aloitti hehkulamppujen tuotannon vuonna 1925. Hehkulamppu oli pitkään ainoa koti- ja toimistokäyttöön sopiva sähköinen valonlähde.

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU
Verrattain alhaisen hyötysuhteen vuoksi hehkulampun ovat toisen maailmansodan jälkeen monin paikoin syrjäyttäneet sitä monta kertaa tehokkaammat loistelamput. Loisteputken periaate keksittiin jo 1840-luvulla. Loisteputket tulivat toimistojen ja teollisuuden valaistukseen 1940-luvulla. Kotien valaistuksessa loisteputket yleistyivät 1960–1980-luvuilla.
Loistelamppu tai loisteputki on matalapaineinen purkauslamppu. Loisteputkessa on elohopeaa, joka kaasuuntuu sähköpurkauksen vaikutuksesta.

LED-LAMPPU
Ensimmäisen valoa lähettävän diodin valmisti brittiläinen kokeilija H. J. Round vuonna 1907. Keksintö ei vielä tullut kovin tunnetuksi eikä sitä vuosikymmeniin käytetty hyväksi mihinkään tarkoitukseen. Ensimmäisen käyttökelpoisen näkyvää valoa lähettävän, punaisen LEDin kehitti vuonna 1962 General Electricissä työskennellyt Nick Holonyak. Shuji Nakamura japanilaisessa Nichia Corporationissa valmisti ensimmäisen entisiä huomattavasti kirkkaamman sinisen LEDin. Kun siniset ja erityisen tehokkaat LEDit oli keksitty, Nakamura sai pian kehitetyksi myös ensimmäisen valkoisen LEDin, jonka fosforipitoisella päällysteellä saatiin sinisen valon väri muuttumaan niin, että se näyttää valkoiselta. LEDien tehokkuus ja valovoima on 1960-luvulta saakka kasvanut likipitäen eksponentiaalisesti ja kaksinkertaistunut aina noin 36 kuukaudessa. 

Näin joulun alla useimmat todennäköisesti kohtaavat sen ongelman, ettei kaikille kodin valaisimille tahdo löytyä riittävästi pistorasioita tai sitten niiden sijainti on liian kaukana esim. ikkunoista. Talon sähkösuunnittelussa olisi hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa mahdollisten jouluvalojen paikat. Pistorasioita kannattaa siis asentaa niiden ikkunoiden yläpuolelle, joihin olet mahdollisesti suunnitellut laittavasi esim. jouluvalokoristeita. Pistorasian vaihtoehtoinen asennuspaikka voi olla myös ikkunan kohdalla katossa tai lattian rajassa ikkunoiden läheisyydessä. Myös ulkopistorasioissa tulisi ottaa huomioon mahdolliset jouluvalot erilaisten puiden ympärillä tai vastaavasti terassikaiteita kiertämässä. Huomioi siis, että pistorasioita tulisi olla riittävästi; tässä tapauksessa vähemmän ei ole enemmän.