Oletko ikinä miettinyt, mitä kirjaimet B tai C tarkoittavat automaattisulakkeessa/johdonsuojakatkaisijassa/stotsissa? Johdonsuojakatkaisijat luokitellaan kirjainten perusteella eri luokkiin niiden katkaisunopeuden ja -kyvyn mukaan. Yleisimpiä ovat C- ja B-laukaisukäyrällä olevat sulakkeet. Erilaisia laukaisukäyriä tarvitaan, jotta sulake saadaan laukeamaan oikosulun seurauksena oikeaan aikaan suhteessa muihin johdonsuojiin. Selektiivisyydellä pyritään rajaamaan sähköverkon vikatilanteen häiriöt mahdollisimman pienelle alueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että lähinnä oikosulkua oleva suoja laukeaa ensin. Epäselektiivinen tilanne olisi sellainen, jossa esimerkiksi pistorasiaan kytketty jatkojohto polttaa ensimmäisenä Olkiluodon voimalaitoksen pääsulakkeen, eikä sitä autotallin ryhmäkeskuksessa olevaa lähintä johdonsuojaa. Hanskavakiona on voidaan pitää sitä, että
Johdonsuojakatkaisijat luokitellaan seuraavasti:
K, Z ja A ovat aina valmistajakohtaisia laukaisukäyriä. Sana 'stotsi' juontaa juurensa STOTZ-merkkisestä automaattisulakkeesta. Saksalainen Stotz-Kontakt kehitti maailman ensimmäisen automaattisulakkeen 1800 luvun lopussa.
1 Comment
Sähköauton lataukseen vaikuttaa pääasiassa kaksi asiaa, sähköauton akkujen energian vastaanottokyky ja latauspisteen pääsulakkeen koko. Sähköautojen lataus tapahtuu kytkemällä auton latausjohto latauspisteeseen. Latauspisteenä voi olla joko sähköautokäyttöön suunniteltu latausasema tai tilapäisesti myös lämpötolppa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sähköauton latauslaite on akkulaturi joka muuntaa verkkosähkön (230V tai 400V) autolle sopivaksi tasajännitteeksi. Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata peruslatauksella, pikalatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella. Peruslataukseen käytetään sähköautoille suunniteltua pistorasiaa ja pistoketta. Euroopan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovittu yhteinen pistokestandardi (Type 2). Peruslatauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täyssähköauton akun lataamiseen yön aikana. Pikalataus on mahdollista lähinnä julkisilla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa. Pikalataus julkisilla asemilla on useimmiten maksullista. Latausaika vaihtelee ulkolämpötilan, akuston kapasiteetin, varaustilan ja lataustehon mukaan. Tavanomaiselle ladattavalle autolle (kulutus 25 kWh/100 km) 100 kilometrin ajomatkan lataaminen kestää
Eurooppalaisissa automalleissa käytetään puolestaan tyypin 2 latauspistoketta. Latauspistokkeen tyyppi 2 on standardi julkisissa latauspisteissä Suomessa ja muualla Euroopassa. CCS (Combined Charging System) tai Combo-liitin pitää sisällään (TYPE 2) normaalin yksivaiheisen vaihtovirtalatauksen (esimerkiksi kotona) ja pikalatauksen tasavirralla. CHAdeMO-liitin on käytössä autoissa, joissa on tyypin 1 latauspistoke (type 1). Tyypin 1 latauspistoke on käytössä japanilaisissa ja yhdysvaltalaisissa autoissa. Tunnetuimpia ja myydyimpiä sähköautoja Suomessa ovat e-Golf, Tesla, Nissan Leaf, MB B 250E ja BMW:n i3. Sähköautojen akun koot ovat:
Sähköautojen latausajat saa helposti laskettua kaavalla:
|
Tägit
All
|