|
Sähköauton lataukseen vaikuttaa pääasiassa kaksi asiaa, sähköauton akkujen energian vastaanottokyky ja latauspisteen pääsulakkeen koko. Sähköautojen lataus tapahtuu kytkemällä auton latausjohto latauspisteeseen. Latauspisteenä voi olla joko sähköautokäyttöön suunniteltu latausasema tai tilapäisesti myös lämpötolppa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sähköauton latauslaite on akkulaturi joka muuntaa verkkosähkön (230V tai 400V) autolle sopivaksi tasajännitteeksi. Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata peruslatauksella, pikalatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella. Peruslataukseen käytetään sähköautoille suunniteltua pistorasiaa ja pistoketta. Euroopan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovittu yhteinen pistokestandardi (Type 2). Peruslatauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täyssähköauton akun lataamiseen yön aikana. Pikalataus on mahdollista lähinnä julkisilla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa. Pikalataus julkisilla asemilla on useimmiten maksullista. Latausaika vaihtelee ulkolämpötilan, akuston kapasiteetin, varaustilan ja lataustehon mukaan. Tavanomaiselle ladattavalle autolle (kulutus 25 kWh/100 km) 100 kilometrin ajomatkan lataaminen kestää
 Eurooppalaisissa automalleissa käytetään puolestaan tyypin 2 latauspistoketta. Latauspistokkeen tyyppi 2 on standardi julkisissa latauspisteissä Suomessa ja muualla Euroopassa.  CCS (Combined Charging System) tai Combo-liitin pitää sisällään (TYPE 2) normaalin yksivaiheisen vaihtovirtalatauksen (esimerkiksi kotona) ja pikalatauksen tasavirralla.  CHAdeMO-liitin on käytössä autoissa, joissa on tyypin 1 latauspistoke (type 1). Tyypin 1 latauspistoke on käytössä japanilaisissa ja yhdysvaltalaisissa autoissa. Tunnetuimpia ja myydyimpiä sähköautoja Suomessa ovat e-Golf, Tesla, Nissan Leaf, MB B 250E ja BMW:n i3. Sähköautojen akun koot ovat:
Sähköautojen latausajat saa helposti laskettua kaavalla: 
0 Comments
 Moni varmasti pohtii monenko watin LED-valoja tulisi sähkösuunnittelijan sähköpisteisiin ostaa. Useat näkevät asian jopa niin hankalana, että turvautuvat erilliseen valaistussuunnittelijaan. Valaistussuunnittelijaa ei kuitenkaan kannata aina käyttää ja mitoitukseen on olemassa helppoja yleissääntöjä.
Esimerkiksi olohuoneisiin ja muihin yleistiloihin pätee LED-valojen kohdalla valon tehoksi 2 Wattia per neliömetri. Eli jos sinulla on 6 valaisinpistettä ja 30m2 tila valaistavana, niin voit käyttää yksinkertaista laskukaavaa: Tehontarve yhteensä: 2 x 30m2 Tehontarve per valaisin: 2 x 30m2 / 6 kpl LED = 6 kpl 10W LED-valoja Keittiössä ja kylpyhuoneessa voidaan pitää sääntönä 3 - 4 Wattia per neliömetri. Peilien edessä ja tarkkaa työtä vaativilla työtasoilla on suositeltavaa käyttää jopa vieläkin kirkkaampia valoja. Jos valoja on esimerkiksi suunniteltu 4 kpl 6 neliömetrin kylpyhuoneeseen niin kaava olisi silloin seuraava: Tehontarve yhteensä: 4 x 6m2 Tehontarve per valaisin: 4 x 6m2 / 4 kpl LED = 4 kpl 6W LED-valoja Kotiakku, mikä se on? Käytännössä kotiakku on energiavarasto, johon aurinkoenergia saadaan varastoitua silloin kun sitä saa - päivällä. Auringonpaisteella. Illalla auringosta saatu energia otetaan kotiakusta ja seuraavana päivänä se ladataan taas täyteen ja sitä rataa. Kotiakut perustuvat litiumioni-teknologiaan ja kestävät parhaimmillaan jopa 20 vuotta päivittäistä purkusykliä. Takuuta näille vempaimille annetaan yleensä 10 vuotta.  Kotiakkuja on kahdentyyppisiä. Toiset kytketään aurinkopaneelien (tasajännitteen) puolelle, jolloin säästytään turhalta jännitteenmuuntamiselta ja hyötysuhde on tällöin parempi. Toinen kotiakkutyyppi on invertterin vaihtosähköpuolella, jolloin verkkosähkön katketessa saadaan siitä ns. varavoimaa hetkeksi. Kotiakkuja on erikokoisia ja eri merkkisiä. Tunnetuin, fyysisesti suurin, painavin ja varmasti kallein näistä on Tesla powerwall. Muita merkkejä on esimerkiksi Saksalainen Sonnenbatterie, joissa on invertteri sisäänrakennettuna, edullisin ja parhain LG:n valmistama Chem's RESU ja Eatonin uutuus xStorage, joka on valmistettu Nissanin käytetyistä sähköautonakuista.  Myös muita nokkelia ideoita on markkinoilla, kuten Orisonin Tower. Tämä sisustuselementtihässäkkä pitää sisällään bluetooth-kaiuttimen, Led-valon ja varastoi 2,2 kWh energiaa. Kaiken näkee ja pystyy säätämään tietysti älypuhelimella. Akku on yksivaiheinen ja toimii laajalla vaihtojännitealueella. Kyseisen kotiakun voi kytkeä mihin tahansa kodin pistorasiaan, jossa se varastoi aurinkopaneeleista tulevan tarpeettoman energian.  |
Tägit
All
|
RSS Feed