 Palvelumme kattavat kokonaisvaltaisen sähkösuunnittelun ja prosessi etenee seuraavasti:
0 Comments
 Slovenialainen Iskra-merkkinen Suomessa yleisesti käytetty älymittari Etäluettava sähkömittari (myös älymittari) on digitaalinen sähkömittari, jonka avulla kaikki tieto sähkönkulutuksesta ja jännitetasoista välittyy digitaalisesti sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkkoyhtiön välillä. Älymittareiden laskutus perustuu toteutuneeseen sähkönkäytöön, eikä aikaisemmin totuttuun arviolaskutukseen. Lisäksi älymittarin avulla sähköyhtiö saa tietoa verkon kunnosta, sekä pystyy seuraamaan ja ohjaamaan asiakkaan laitteita etänä. Etäluettavan sähkömittarin avulla kuluttaja voi laskuttaa verkkoyhtiötään esimerkiksi tuottamastaan ylijäämä aurinkosähköstä. Suomessa astui 1.3.2009 voimaan Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Suomessa vähintään 80% verkkoyhtiöiden asiakkaista tulee olla tuntimittauksen ja etäluennan piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Tärkeimpiä kohtia asetuksesta ovat:
 Vanhemmissa mittareissa on kaksi sähkömagneettia, jotka aiheuttavat pyörrevirtoja alumiinikiekkoon, joka saa kiekon pyörimään. Alumiinikiekon pyöriminen on verrannollinen sähkömagneettien kautta kulkevaan tehoon. Alumiinikiekon pyöriminen välitetään hammasrattaiston välityksellä viisareille, joista kulutettu energia voidaan lukea. Mekaanisten sähkömittareiden käyttöikä oli jopa yli 50 vuotta. Mekaaninen laitteisto kuluu erittäin paljon pitkän käyttöikänsä aikana.
Uudemmat mittarit toimivat elektronisesti, ne ovat mikroprosessoripohjaisia ja mittaavat vaihejännitteet ja eri vaiheissa kulkevat sähkövirrat, sekä niiden kulkusuunnat. Näistä tiedoista saadaan kulutettu teho watteina. Kun mittausten aikaväli on tiedossa, voidaan tästä laskea kulutettu energia kilowattitunteina. Etäluettavat mittarit ovat kuitenkin uutta 'tekniikkaa', joten niiden käyttöikä vain 15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempia älymittareita on jo alettu uusimaan. 
Sähkösuunnitteluun liittyy olennaisena osana sähkökeskuksen suunnittelu. Suunnittelu voidaan toteuttaa räätälöitynä tai muokattuna jonkun tunnetun valmistajan keskuksista. Keskuksia on nykyaikaisessa talossa useita. Keskuskaavio kertoo keskuksen tiedot ja siihen liitetyt kaapelit. Kaaviossa on esitetty keskuksen komponentit, kuten pääkytkin, energiankulutusmittari, johdonsuojakatkaisijat, riviliittimet, kontaktorit ja merkkivalot. Kaavioon merkitään varokkeen tyyppi, johtolähdössä käytetty kaapeli ja johtolähdön osoite. Ajantasainen keskuskaavio mahdollistaa laitteistojen sujuvan käytön sekä helpottaa muutoksien tekoa ja vianetsintää. Sähköasennusten käyttöönottotarkastuksessa tarkastellaan myös käytettyjä kaapeleita ja sitä vastaavatko ne suunnitelmia, joten keskuskaavio on tärkeä osa kiinteistön dokumentaatiota. 
Lämmityspiirustuksessa esitetään kaikki lämmityselementit, termostaatit, anturit, lämmityspatterit sekä niiden kaapeloinnit ja ryhmitykset. Usein lämmityskojeet sijoitetaan samaan kuvaan sähköpiste- ja johdoituskaavioon muiden sähkökojeiden kanssa. Lämmityskojeiden ottotehot ja mallimerkinnät ovat tällöin ilmoitettu keskuskaaviossa.  Piirikaaviot piirretään tarpeen mukaan. Rakennukseen liittyviä piirikaavioita voi tulla esimerkiksi lämmitysjärjestelmästä, ulkovalaistuksesta tai vaikkapa varavoimakoneen liittämisestä talon sähköjärjestelmään.  Murtoilmoitinjärjestelmästä piirretään murtoilmoitinkaavio, josta ilmenee tunnistimien, ovikytkimien, käyttöpaneelin ja murtoilmoitinkeskuksen sijainti sekä järjestelmän kaapeloinnit. Murtoilmoitinjärjestelmällä voidaan suojata kiinteistöä ja kiinteistöllä olevaa omaisuutta, esimerkiksi omistajan ollessa matkoilla. Järjestelmä voidaan ohjelmoida antamaan hälytys vartiointiliikkeelle tai omistajan puhelimeen.  Rakennuksen paloilmoitinjärjestelmästä tehdään paloilmoitinkaavio. Paloilmoitinkaaviossa esitetään paloilmoittimien sijoituspaikat sekä järjestelmän kaapeloinnit. Palovaroitinjärjestelmän tehtävänä on havaita alkava palo mahdollisimman nopeasti ja tehdä hälytys, jotta rakennuksessa oleville henkilöille ei aiheudu hengenvaaraa. Paloilmoitinjärjestelmä voi hälyttää joko pelkästään kiinteistössä tai tehdä myös automaattisesti hälytyksen pelastuslaitokselle.  Maadoituskaaviossa esitetään kiinteistön maadoitus- ja potentiaalintasauskytkennät. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset ovat sähköturvallisuuden kannalta tarkasteltuna erittäin tärkeä osa sähkölaitteistoa. Maadoituksen tärkeimpänä tarkoituksena on rajoittaa kosketus- ja askeljännitteitä vian sattuessa. Lisäksi maadoituksen tarkoituksena on estää vaarallisten jännitteiden siirtyminen järjestelmien välillä, estää vaarallisten vuotovirtojen, kipinöiden ja valokaarien siirtyminen ja valokaarien syntyminen sekä mahdollistaa vika- ja maasulkusuojaus. Potentiaalin tasauksilla ja maadoituksilla voidaan myös parantaa laitteistojen häiriösuojausta.  Kiinteistön yleiskaapelointijärjestelmästä tehdään yleiskaapelointikaavio. Kaaviossa esitetään atk- pistorasioiden sijoituspaikat sekä järjestelmän kaapeloinnit ja kaapelityypit. Tämän kohteen kaapeloinnissa käytetään kategorian 6 parikaapelia, kuten viestintäviraston määräys edellyttää. Kaaviossa esitetään myös talojakamon sijainti, josta kaapelointi atk-pisteille tehdään. Standardin mukainen yleiskaapelointijärjestelmä mahdollistaa tietoliikenteen ohella verkon hyödyntämisen monien muiden sovellusten käytössä. Yleiskaapelointia voidaan käyttää vaikkapa kiinteistön taloautomaatiojärjestelmien ohjaukseen. Yleiskaapelointi tehdään nykyään usemmiten 4G-verkkona.  Antennijärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu kiinteistön antenneista, kaapeloinneista, vahvistimista sekä muista laitteista ja huonekohtaisista antennirasioista. Järjestelmää käytetään televisio- ja radio-ohjelmien vastaanottamiseen. Antennijärjestelmää suunniteltaessa tulee miettiä huoneiden käyttötarkoitusta ja sitä miten huonejärjestystä saatetaan tulevaisuudessa muuttaa. Hyvin sijoitetut antennirasiat mahdollistavat antennilähetysten vastaanoton ilman jatkojohtoja, vaikka esimerkiksi televisio siirrettäisiinkin huoneen toiselle seinälle. |
Tägit
All
|
RSS Feed