Yhä useammat asiakkaamme haluavat ulkouima-altaan itselleen. Jota sähköteknisten tietojen kaivaminen ei tulisi liian haastavaksi, niin tässä ehdottomasti suosituimman altaan sähkötekniset liitäntätiedot. Drop on ulkoallas, jonka viimeistellyn kaunis ulkomuoto, ergonomisuus ja helppokäyttöisyys tarjoavat todellista arjen luksusta niin kodin pihamaalle, terassille kuin kesämökin rantaan. Allasta on saatavana kahdella eri lämpövastuksella, 3 kW ja 9 kW.
Altaan sähkötekniset tarpeet ovat: Lämpövastus. 3000 W (kiinteä liitäntä, 0-40 C termostaatti) Porejärjestelmä: 700 W (pistotulppa, on/off-nappi altaassa kiinteästi) Suodatinjärjestelmä: 250 W (pistotulppa) Led-valo: 8 W (pistotulppa, operointi kaukosäätimellä) UV-järjestelmä: 18 W (pistotulppa) Tämä on yhteensä 3976 W. Yhteen 16 A sulakkeeseen voidaan kytkeä maksimissaan (16A x 230V) 3680 W kuormitus.
0 Comments
Omakotitalon rakentamista aloittaessa tulee aina eteen kysymys, kuinka sijoitan sähkökeskukset? Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi:
Tämän vaihtoehdon ongelma on selektiivisyys. Selektiivisyys tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että oikosulun tai muun vikatilanteen sattuessa, lähimmän sulakkeen tulee laueta. Esimerkiksi jos keskuksen pääsulake on pienempi kuin pistorasiaryhmän sulake, laukeaa vikatilanteessa keskuksen pääsulake, jolloin koko rakennus menee pimeäksi. Tästä syystä koko sulakekoko tulee olla aina edellistä sulaketta pienempi (tai nopeammin laukeava). Eli jos sinulla on kaikki rakennuksen tekniikka (lämpöpumppu, sähkökiuas, uuni, liesi ym.) ryhmäkeskuksen perässä täytyy sen pääsulake olla vähintään 25A. Ja kun ryhmäkeskuksen pääsulake on 25A, tulee ryhmäkeskusta syöttävässä pää-/mittauskeskuksessa olla suurempi sulake (35A). Tämä taas kasvattaa sähköliittymän kokoa turhaan. Ongelmaa ei esiinny ensimmäisessä sähkökeskusvaihtoehdossa. Sanastoa:
Mittauskeskus = Sähkökeskus jossa on kiinteistön sähkömittaus Pääkeskus = Sähkökeskus jossa on sähköliittymän pääsulakkeet Ryhmäkeskus = Sähkökeskus jossa on rakennuksen sähköryhmien lähdöt Työmaakeskus = Sähkökeskus josta syötetään rakennusaikaiset sähköt Sähköpääkeskus on nimensä mukaisesti rakennuksen pääkeskus. Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset liitetään valtakunnan verkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskuksessa on aina pääsulakkeet, päämittaus (kilowattituntimittari) ja pääkytkin. Lisäksi sähköpääkeskuksessa voi olla ryhmäkeskusten lähdöille omat sulakkeet, tariffinohjauslaite, pistorasioita ja käytönohjaukseen/valvontaan liittyviä komponentteja.
Uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojausta. Ukkonen hajottaa Suomessa vuosittain tuhansia sähkölaitteita. On kuitenkin mahdollista välttyä salaman aiheuttamilta vahingoilta keskukseen asennettavan ylijännitesuojan avulla. Ylijännitesuoja sijoitetaan kiinteistön sähköpääkeskukseen, ja se suojaa sekä rakennuksen kiinteästi asennettuja sähkölaitteita että pistotulpilla liitettyjä laitteita.
Ylijännitesuojan tehtävä on rajoittaa sähköverkon kautta saapuva ylijännite sellaiselle tasolle, että rakennuksessa olevat sähkölaitteet eivät vaurioidu, eivätkä myöskään aiheuta hajotessaan palovaaraa. Kun uusissa liittymissä suoja sijoitetaan muiden asennustöiden yhteydessä sähkökeskukseen, sen aiheuttama lisäkustannus on korkeintaan muutama sata euroa. Suojan asentaminen edellyttää sähköalan ammattilaista, joka osaa valita ja asentaa suojalaitteen oikein. Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). Sähkölaitteiden sijoittamista suihkun tai ammeen välittömään läheisyyteen on rajoitettu aluemäärittelyjen 0, 1 ja 2 avulla. Alueet on otettava huomioon, kun asennetaan uusia sähkölaitteita tai siirretään suihkun tai ammeen paikkaa.
Suihkutilan rajoitetut asennusalueet ulottuvat 225 cm korkeudelle lattiasta ja 120 cm etäisyydelle suihkusta. Pistorasian, myös peilikaapin sisällä, on siis oltava vähintään 120 cm päässä suihkun suuttimesta tai 60 cm ammeen ulkoreunasta. Jos valaisin on lähempänä kuin 120 cm suihkusta tai 60 cm ammeesta, on sen sijaittava vähintään 170 cm korkeudella. Lisäksi valaisimen on suihkun läheisyydessä oltava mekaanisesti luja. Suihkun alueella valaisimen kotelointiluokan on oltava roiskevedenpitävä, esim. IP 24, 34 tai 44. Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske. Maahan asennettaessa kaapelit tulee sijoittaa riittävän syvälle tai suojata mekaanisesti. Asennussyvyys riippuu mm. paikallisista olosuhteista kuten maan laadusta ja sen routimisesta sekä maan käyttötarkoituksesta. Kaapelit suositellaan yleensä asennettavaksi vähintään 0,7 m syvyyteen. Maahan asennettavat kaapelit tulee suojata isoilta tai teräviltä kiviltä joko mekaanisella suojalla tai käyttämällä kaapelin ympärillä hienojakoisempaa hiekkaa. 1) Varoitusnauha 2) Kivetöntä hiekkaa tai filleriä (esitäytettävä lapiolla) 3) Täytemaa 4) Liittymiskaapeli (huom. etäisyys myös leikkausten yhteydessä maan lopullisesta pinnasta) 5) Puhelin/SYJ-kaapelit (väh. 0,1 m etäisyydelle liittymiskaapeleista) 6) Maadoituselektrodi (kuparijohdin Cu 16 mm2 , väh. 20 m) Maakaapelin kuori on PVC:tä. Se siältää kuparisuojuksen ja kuparinauhan maaliitäntää varten. Maakaapelit ovat tarkoitettu avoimeen kiinteään asennukseen sisä- ja ulkotiloissa. Ne voidaan kuitenkin asentaa myös maahan tai veteen. Maakaapelin tunnistat mustasta väristä.
Maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmät muodostavat sähköasennusten turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta tärkeän kokonaisuuden. Maadoitusten ensisijainen tehtävä on henkilösuojaus. Maadoittaminen rajoittaa vikatapauksissa esiintyviä kosketusjännitteitä ja takaa suojalaitteiden oikean toiminnan. Lisäksi maadoituksia tehdään toiminnallisista syistä laitteiden ja järjestelmien häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Pientaloliittymän maadoituksen muistilista:
Markkinoilla on entistä enemmän käteviä ulkovalaistusratkaisuita, eikä enää tarvitse tyytyä perinteisiin käpyvaloihin tai ylös/alas-seinävaloihin. Hyvä esimerkki on SG Lightning:n ulkokäyttöön tarkoitettu seinävalaisin. Seinävalaisimessa on kaksi integroitua pistorasiaa, jolloin et tarvitse ulkoseiniisi erillisiä pistorasioita. Pistorasiat on suojattu automaattisesti sulkeutuvalla kannella ja niille on oma kytkentärima. Valaisimessa on myös integroitu hämäräkytkin, jolloin sitä voidaan pitää modernina ulkovalona. Tähänkin valaisimeen on tosin saatavana pelkän alasvalon sijaan ylös/alas -mahdollisuus. Valokeila alas on 95 astetta ja ylös 15 astetta. Valaisinta on saatavana valkoisena, mustana ja grafiittina. Se on alumiinia ja ainakin Onnisen verkkokauppa myy tuotetta.
Valon tyyppi on LED, ja sitä saa 11 watin tehoisena ja himmennnettävänä. Valaisimen värilämpötila on 3000 kelviniä ja sen värintoistoindeksi on yli 80. Valaisin on tarkoitettu ulos ja runko on alumiinia. Oma koti on paikka, jossa halutaan rentoutua ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Kodin toimivuuden ja tunnelman kannalta sähköasennuksilla on suuri merkitys. Usein sähkösuunnitelma on parhaiten tehty silloin, kun lopputulokseen ei jokapäiväisessä elämässä tarvitse juuri kiinnittää huomiota, vaan kaikki toimii kuin automaattisesti. Nykytekniikalla sähköt on mahdollista saada toimimaan aidosti automaattisesti. Jälkiasennuksena vanhaankin taloon voidaan lisätä kauko-ohjauksella toimivia pistorasioita ja valaisimia. Kuitenkin täysin uutta kohdetta, tai vanhan kohteen täydellistä sähkösaneerausta, suunnitellessa kannattaa automaatio ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Markkinoilla on useita enemmän tai vähemmän kokonaisvaltaisia automaatioratkaisuja ja yksi niistä on ABB:n Free@home. Free@home järjestelmä koostuu keskusyksiköstä, sähkökeskukseen sijoitettavista automaatio-ohjaimista ja halutessa yhdestä tai useammasta näyttöyksiköstä, sekä kytkimistä esimerkiksi valoille. Järjestelmää voidaan ohjata myös mobiilisovelluksen avulla, jolloin näyttöyksiköitä ei välttämättä tarvita ollenkaan, mutta mukavuuden kannalta ainakin yhden näytön sijoitus keskeiselle paikalle voi olla järkevää. Talon sähköt voidaan kytkeä kokonaan automaatiojärjestelmään, jolloin kaikki on etäohjattavissa. Toinen vaihtoehto on kytkeä järjestelmään vain osa sähköistä, jolloin loput sähköistä toimii erillään järjestelmästä. Kaikki haluttu ohjaus tapahtuu järjestelmän kautta, mutta se ei suinkaan tarkoita, että esimerkiksi keittiön valojen päälle laittaminen vaatisi sovelluksen tai näyttöyksikön käyttöä; järjestelmään voidaan kytketä haluttu määrä katkaisijoita, jotka ulkonäöltään ja toiminnaltaan vastaavat perinteisiä valokytkimiä. Automaatio luo monenlaisia hyötyjä, sillä kytkimiä ja valaisimia voidaan vapaasti ohjelmoida toimimaan esimerkiksi kello-ohjauksella, hämäräkytkimellä tai muulla vaihtoehdolla perinteisen päälle/pois -kytkintoiminnan lisäksi. Esimerkiksi olohuoneeseen voidaan ohjelmoida erilaisia valaistuksia tilanteen mukaan, jolloin mm. elokuvatilassa valot himmennetään mukavaksi elokuvan katseluun. Erillisen kotonaolokytkimen avulla voidaan yhdestä kytkimestä kytkeä pois kaikki ne laitteet ja valot, joita ei haluta jättää päälle, kun poistutaan kotoa. Erilaisia ohjauksia ohjelmoidessa oikeastaan vain mielikuvitus on rajana! Valaistuksen lisäksi Free@home -järjestelmään voidaan kytkeä myös lämmityksen ohjaus siihen liitettävillä termostaateilla. Mikäli kiinnostuit ajatuksesta, mainitse asiasta tarjouspyynnössä, niin voimme yhdessä miettiä mikä määrä automaatiota on sopiva juuri sinun projektiisi.
|
SuunnittelijanAjatuksia yksityisille talonrakentajille sähköstä, suunnittelusta ja sähkösuunnittelusta. Arkisto
June 2023
Tägit
All
|