Sähköauton lataukseen vaikuttaa pääasiassa kaksi asiaa, sähköauton akkujen energian vastaanottokyky ja latauspisteen pääsulakkeen koko. Sähköautojen lataus tapahtuu kytkemällä auton latausjohto latauspisteeseen. Latauspisteenä voi olla joko sähköautokäyttöön suunniteltu latausasema tai tilapäisesti myös lämpötolppa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sähköauton latauslaite on akkulaturi joka muuntaa verkkosähkön (230V tai 400V) autolle sopivaksi tasajännitteeksi. Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata peruslatauksella, pikalatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella. Peruslataukseen käytetään sähköautoille suunniteltua pistorasiaa ja pistoketta. Euroopan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovittu yhteinen pistokestandardi (Type 2). Peruslatauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täyssähköauton akun lataamiseen yön aikana. Pikalataus on mahdollista lähinnä julkisilla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa. Pikalataus julkisilla asemilla on useimmiten maksullista. Latausaika vaihtelee ulkolämpötilan, akuston kapasiteetin, varaustilan ja lataustehon mukaan. Tavanomaiselle ladattavalle autolle (kulutus 25 kWh/100 km) 100 kilometrin ajomatkan lataaminen kestää
Eurooppalaisissa automalleissa käytetään puolestaan tyypin 2 latauspistoketta. Latauspistokkeen tyyppi 2 on standardi julkisissa latauspisteissä Suomessa ja muualla Euroopassa. CCS (Combined Charging System) tai Combo-liitin pitää sisällään (TYPE 2) normaalin yksivaiheisen vaihtovirtalatauksen (esimerkiksi kotona) ja pikalatauksen tasavirralla. CHAdeMO-liitin on käytössä autoissa, joissa on tyypin 1 latauspistoke (type 1). Tyypin 1 latauspistoke on käytössä japanilaisissa ja yhdysvaltalaisissa autoissa. Tunnetuimpia ja myydyimpiä sähköautoja Suomessa ovat e-Golf, Tesla, Nissan Leaf, MB B 250E ja BMW:n i3. Sähköautojen akun koot ovat:
Sähköautojen latausajat saa helposti laskettua kaavalla:
0 Comments
Saunan tilavuus, lasipintojen määrä ja kiukaan teho vaikuttavat sähkökiukaan valintaan. Energian tarve on sitä pienempi, mitä paremmin saunan seinät ja katto on eristetty. Eristämättömät pinnat, kuten lasi ja kaakeli, lisäävät kiukaan tehon tarvetta. Sähkökiukaan mitoitusohje: Jos saunassa on lasiseinä tai -ovi, käytetään kerrointa 1,2. Hormien ja muurien vaikutus lasketaan kertoimella 1,5. Jos sauna on 2,5 x 2 metrin kokoinen, sen korkeus on 2,3 metriä ja siinä on 3 m2 lasipintaa, lasketaan ensin saunan todellinen tilavuus: 2,5 x 2 x 2,3 = 11,5 m3. Tähän lisätään lasipinnan vaikutus 3 m2 x 1,2 = 3,6 m3. Nämä lasketaan yhteen: 11,5 + 3,6 = 15,1 m3. Kiukaan koot ovat: 4,5kW = 3 - 6m3 = 3x10A sulake 6kW = 5 - 9m3 = 3x10A sulake 8kW = 8 - 12m3 = 3x16A sulake 9kW = 10 - 14m3 = 3x16A sulake 10,5kW = 12 - 16m3 = 3x16A sulake 12kW = 14 - 18m3 = 3x20A sulake Jos kiuas menee tästäkin suuremmaksi, suositellaan käytettäväksi energiaksi koivuhalkoa sähkön sijasta. Sähkökiukaisiin on tarjolla erilaisia pakollisia ja vaihtoehtoisia lisävarusteita kuten mm. erillinen seinätermostaatti tai lämpötila-anturi seinälle. Kun saunan lämmityksen tavoitelämpötila mitataan lauteilta hartiakorkeudelta, saadaan varmistettua ettei sauna lämpiä tarpeettoman kuumaksi. Tämän lisäksi joihinkin kiukaisiin saa ovianturin, joka katkaissee lämmityksen silloin kun ovi on auki. Erilaiset kauko-ohjauspaneelit tai kiukaan ulkopuoliset ohjauskeskukset helpottavat kiukaan käyttöä. Mikäli kiuas on integroitu osaksi lauteita, erillinen ohjausyksikkö on välttämätön.
Älykkäimpiin kiukaisiin saa etäohjauksen puhelimella. Tällaista hankittaessa kannattaa varmistaa, että sovellus toimii omassa älylaitteessa. Esimerkiksi Huum-kiukaaseen on saatavilla Android ja iOs (Apple/iPhone) sovellukset. Etäohjauksen suhteen pitäisi olla kuitenkin tarkkana ja varmistaa, että kiukaan päälle ei ole jätetty mitään palavaa materiaalia, tai etälämmityksen seurauksena voi olla tulipalo. Saksan riippumaton tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest aloitti kymmenen sen ajan parhaan LED-lampun testaamisen vuonna 2011. Testissä selvitettiin kestävätkö lamput valmistajien lupaamat 15 000 tai jopa 30 000 käyttötuntia Kestotesti on nyt kuuden vuoden jälkeen lopetettu ja lopputuloksena kaikki lamput palavat edelleen. Testipenkissä olleet lamput eivät menneet rikki noin miljoonasta sytytyksestä ja sammutuksesta. Lamput valaisivat myös jopa 45 000 tuntiin saakka joko täysin alkuperäisellä tai vähintään 80 prosenttisella kirkkaudella. Kirkkaudessa testitulos onkin ylivoimainen verrattaessa kodeissa yleisesti käytettäviin energiansäästö- eli pienoisloistelamppuihin. Niiden kirkkaus himmenee jo 6 000 käyttötunnin jälkeen.
Vuoden 2011 ledilampuista kaksi parasta olivat Osramin ja Philipsin. Lamppujen kestosta saa käsityksen, kun muistaa, että vuodessa on 8 760 tuntia. Kolmen tunnin vuorokautisella käytöllä testilamput olisivat olleet käytössä 41 vuotta. Jos ledit kestävät niin pitkään kuin saksalaiset testissään osoittivat, ollaan jo pian tilanteessa, että lamppuja ei juuri vaihdella. https://www.test.de/LED-Lampen-So-schneiden-gute-LED-im-Langzeittest-ab-5157021-0/ Tarvitseeko automaation kytkeä sähköt liedestä tai kahvinkeittimestä käytön jälkeen? Miksi ei voi hommata liettä ja kahvinkeitintä, jossa tämä ominaisuus on jo itsessään? Onko sähköverkon jännitetason valvonta älyä? Miksi sitä pitää valvoa? Eikö ulkolämpötila Forecan sääpalvelusta ole tarpeeksi tarkka? Tarvitaanko älykotiin, älylämpömittari, tai vaikka yksi joka huoneeseen? Mitä jos älypuhelimelle on pidempi matka kuin oviaukolla olevalle kytkimelle, tuleeko parku? Pitääkö tiskikoneen alla olla nestepinta-anturi? Eikö valuvaa vettä voi havaita silmällä? Eikö enää luoteta omiin kykyihin? Miten määritellään valaistukset jos lamppuja on 8 kpl. Näillä saadaan kuitenkin 256 eri ohjaustapaa ja himmennykset päälle. Se on tietysti käyttäjän mielikuvituksesta kiinni, missä näkee älyä. Väyläkojeiden ohjelmointi vaatii insinööritaitoja ja päivitettäviä ohjelmia. Tavallinen kytkintoiminto voi maksaa jopa 100 euroa. Kaikki valopisteet ja pistorasiat pieninä ryhminä vedetään keskukseen erikseen. Sähköjohdotus ja -putkitus lisääntyy. Lisäksi tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja ohjelmistot jäävät valmistajien uusien softien varjoon ja nopeasti myös päivitykset poistuvat. Onko säätämisen ilo varmasti kaiken tuon rahan arvoista? Järki jonka itse näkisin "älytaloissa" on mittaukset, anturit ja läsnäolotunnistimet. Tosin nämäkin kaikki yhdistyvät asiallisessa rikosilmoitusjärjestelmässä, josta saa taas tiedon eteenpäin. Toinen järki on valaistuksen ohjaus. Onneksi nyt on tullut markkinoille Xiaomi Yeelight Smart LED mobiiliohjattu polttimo E27-kantaisiin lamppuihin. Lamppu luo oman WiFi-verkkonsa ja lampun kirkkautta voi säätää Android- tai iOS -yhteensopivan sovelluksen avulla. Xiaomi Yeelight -sarjan valot on toimivat yhdessä ja käyttäjä voi ryhmitellä lamppujaan eri applikaatioiden alle. Yeelight tukee myös IFTTT (If This Then That)-appletteja ja voit automatisoida lampun syttymään esimerkiksi aina, kun kännykkkäsi herätys pärähtää soimaan. Triggereitä on lähes rajattomasti. 600 lumenin polttimo maksaa alle 18 euroa ja tämä pystytään lisäämään oleviin sähköasennuksiin. Xiaomi Yeelight -polttimo Lopullinen kaneetti aiheelle taitaakin olla "miksi kotona olemisesta pitää tehdä vaikeaa?". |
SuunnittelijanAjatuksia yksityisille talonrakentajille sähköstä, suunnittelusta ja sähkösuunnittelusta. Arkisto
June 2023
Tägit
All
|