Omakotitalon rakentamista aloittaessa tulee aina eteen kysymys, kuinka sijoitan sähkökeskukset? Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi:
Tämän vaihtoehdon ongelma on selektiivisyys. Selektiivisyys tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että oikosulun tai muun vikatilanteen sattuessa, lähimmän sulakkeen tulee laueta. Esimerkiksi jos keskuksen pääsulake on pienempi kuin pistorasiaryhmän sulake, laukeaa vikatilanteessa keskuksen pääsulake, jolloin koko rakennus menee pimeäksi. Tästä syystä koko sulakekoko tulee olla aina edellistä sulaketta pienempi (tai nopeammin laukeava). Eli jos sinulla on kaikki rakennuksen tekniikka (lämpöpumppu, sähkökiuas, uuni, liesi ym.) ryhmäkeskuksen perässä täytyy sen pääsulake olla vähintään 25A. Ja kun ryhmäkeskuksen pääsulake on 25A, tulee ryhmäkeskusta syöttävässä pää-/mittauskeskuksessa olla suurempi sulake (35A). Tämä taas kasvattaa sähköliittymän kokoa turhaan. Ongelmaa ei esiinny ensimmäisessä sähkökeskusvaihtoehdossa. Sanastoa:
Mittauskeskus = Sähkökeskus jossa on kiinteistön sähkömittaus Pääkeskus = Sähkökeskus jossa on sähköliittymän pääsulakkeet Ryhmäkeskus = Sähkökeskus jossa on rakennuksen sähköryhmien lähdöt Työmaakeskus = Sähkökeskus josta syötetään rakennusaikaiset sähköt Sähköpääkeskus on nimensä mukaisesti rakennuksen pääkeskus. Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset liitetään valtakunnan verkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskuksessa on aina pääsulakkeet, päämittaus (kilowattituntimittari) ja pääkytkin. Lisäksi sähköpääkeskuksessa voi olla ryhmäkeskusten lähdöille omat sulakkeet, tariffinohjauslaite, pistorasioita ja käytönohjaukseen/valvontaan liittyviä komponentteja.
Uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojausta. Ukkonen hajottaa Suomessa vuosittain tuhansia sähkölaitteita. On kuitenkin mahdollista välttyä salaman aiheuttamilta vahingoilta keskukseen asennettavan ylijännitesuojan avulla. Ylijännitesuoja sijoitetaan kiinteistön sähköpääkeskukseen, ja se suojaa sekä rakennuksen kiinteästi asennettuja sähkölaitteita että pistotulpilla liitettyjä laitteita.
Ylijännitesuojan tehtävä on rajoittaa sähköverkon kautta saapuva ylijännite sellaiselle tasolle, että rakennuksessa olevat sähkölaitteet eivät vaurioidu, eivätkä myöskään aiheuta hajotessaan palovaaraa. Kun uusissa liittymissä suoja sijoitetaan muiden asennustöiden yhteydessä sähkökeskukseen, sen aiheuttama lisäkustannus on korkeintaan muutama sata euroa. Suojan asentaminen edellyttää sähköalan ammattilaista, joka osaa valita ja asentaa suojalaitteen oikein. Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). Sähkölaitteiden sijoittamista suihkun tai ammeen välittömään läheisyyteen on rajoitettu aluemäärittelyjen 0, 1 ja 2 avulla. Alueet on otettava huomioon, kun asennetaan uusia sähkölaitteita tai siirretään suihkun tai ammeen paikkaa.
Suihkutilan rajoitetut asennusalueet ulottuvat 225 cm korkeudelle lattiasta ja 120 cm etäisyydelle suihkusta. Pistorasian, myös peilikaapin sisällä, on siis oltava vähintään 120 cm päässä suihkun suuttimesta tai 60 cm ammeen ulkoreunasta. Jos valaisin on lähempänä kuin 120 cm suihkusta tai 60 cm ammeesta, on sen sijaittava vähintään 170 cm korkeudella. Lisäksi valaisimen on suihkun läheisyydessä oltava mekaanisesti luja. Suihkun alueella valaisimen kotelointiluokan on oltava roiskevedenpitävä, esim. IP 24, 34 tai 44. Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske. Maahan asennettaessa kaapelit tulee sijoittaa riittävän syvälle tai suojata mekaanisesti. Asennussyvyys riippuu mm. paikallisista olosuhteista kuten maan laadusta ja sen routimisesta sekä maan käyttötarkoituksesta. Kaapelit suositellaan yleensä asennettavaksi vähintään 0,7 m syvyyteen. Maahan asennettavat kaapelit tulee suojata isoilta tai teräviltä kiviltä joko mekaanisella suojalla tai käyttämällä kaapelin ympärillä hienojakoisempaa hiekkaa. 1) Varoitusnauha 2) Kivetöntä hiekkaa tai filleriä (esitäytettävä lapiolla) 3) Täytemaa 4) Liittymiskaapeli (huom. etäisyys myös leikkausten yhteydessä maan lopullisesta pinnasta) 5) Puhelin/SYJ-kaapelit (väh. 0,1 m etäisyydelle liittymiskaapeleista) 6) Maadoituselektrodi (kuparijohdin Cu 16 mm2 , väh. 20 m) Maakaapelin kuori on PVC:tä. Se siältää kuparisuojuksen ja kuparinauhan maaliitäntää varten. Maakaapelit ovat tarkoitettu avoimeen kiinteään asennukseen sisä- ja ulkotiloissa. Ne voidaan kuitenkin asentaa myös maahan tai veteen. Maakaapelin tunnistat mustasta väristä.
Maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmät muodostavat sähköasennusten turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta tärkeän kokonaisuuden. Maadoitusten ensisijainen tehtävä on henkilösuojaus. Maadoittaminen rajoittaa vikatapauksissa esiintyviä kosketusjännitteitä ja takaa suojalaitteiden oikean toiminnan. Lisäksi maadoituksia tehdään toiminnallisista syistä laitteiden ja järjestelmien häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Pientaloliittymän maadoituksen muistilista:
Markkinoilla on entistä enemmän käteviä ulkovalaistusratkaisuita, eikä enää tarvitse tyytyä perinteisiin käpyvaloihin tai ylös/alas-seinävaloihin. Hyvä esimerkki on SG Lightning:n ulkokäyttöön tarkoitettu seinävalaisin. Seinävalaisimessa on kaksi integroitua pistorasiaa, jolloin et tarvitse ulkoseiniisi erillisiä pistorasioita. Pistorasiat on suojattu automaattisesti sulkeutuvalla kannella ja niille on oma kytkentärima. Valaisimessa on myös integroitu hämäräkytkin, jolloin sitä voidaan pitää modernina ulkovalona. Tähänkin valaisimeen on tosin saatavana pelkän alasvalon sijaan ylös/alas -mahdollisuus. Valokeila alas on 95 astetta ja ylös 15 astetta. Valaisinta on saatavana valkoisena, mustana ja grafiittina. Se on alumiinia ja ainakin Onnisen verkkokauppa myy tuotetta.
Valon tyyppi on LED, ja sitä saa 11 watin tehoisena ja himmennnettävänä. Valaisimen värilämpötila on 3000 kelviniä ja sen värintoistoindeksi on yli 80. Valaisin on tarkoitettu ulos ja runko on alumiinia. |
SuunnittelijanAjatuksia yksityisille talonrakentajille sähköstä, suunnittelusta ja sähkösuunnittelusta. Arkisto
June 2023
Tägit
All
|